Viljamin tarina

3.7.2014

Joitain ajatuksia viimeiseltä puolelta vuodelta mitä se otti ja antoi. Joulukuun puolenvälin paikkeilla alettiin kokeilla, mihin tästä kropasta on. Onko se mennyt ihan toivottomaan kuntoon viimeisten vuosien aikana kun säännöllinen liikunta ja fyysisesti rasittava työ on ollut vain unta. Siitä sitten lähdettiin työstämään ja kokeilemaan mihin kroppa ja pää pystyy.

Alku aina hankala. Salilla käynnit alkoivat ihan nollasta. Tekniika hukassa ja mistä mielenkiinto koko hommaan. No haaveista tietenkin. Tekniikkaankin apu löytyi omalta pt:ltä ja siitä sitten pääsi ponnistaan kunnon alkuun. Tehtiin alku kuntotestit ja sen pohjalta sain omat saliohjelmat, joita aloin toteuttamaan. Tekniikka alkoi kehittymään ja jonkinlaisia tuloksiakin tuli, mut ei riittäviä. Seuraavaksi käytiin ruokavalion kimppuun. Sitä kohentamalla alkoi salillakin tulokset muuttumaan huomattavasti nopeammin. Siitähän mieli innostuu ja eikun lisää rääkkiä. Niinhän sitä ensimmäisiä tavotteita tuli saavutettua. Lihasmassa lähti kasvamaan ja juoksu lenkeillä peruskunto otti suunnan ylöspäin. Massan kasvun määrä kun oli minulle riittävä, niin suunta kohti uusia tavotteita.

Siitä alkoi sitten uusi suunta. Uusia saliohjelmia ja pitempiä lenkkejä. Sitten vasta alkoi hikipisaroiden vuodatus, kun tietä aloin mittaamaan ihan uusilla juoksulenkki tavotteilla. Tuli täysin kolme erilaista juoksulenkkiä viikkoon. Oli pk-lenkki, vauhtilenkki ja intervallilenkki. Satoi tai paistoi niin lenkkipäivänä vain tien päälle. Ei ole varaa tekosyille. Niitä kumminkin löytyy aina, jos niille vain antaa mahdollisuuden. Sitkeä treenaaminen tien päällä ja salilla kantaa hedelmää. Nyt on puolikas maratoni juostu kahteen tuntiin. Hyvä alku syksyn koko maratonia aatellen. :)

Viimeisen puolenvuoden aikaan koen henkisesti vahvistuneen huomattavasti. Se itsevarmuus, mikä tulee tavoitteiden saavuttamisesta ja se hyvän olon tunne treenin tai lenkin jälkeen on aivan uskomaton. Nyt on kaikki onnistumisen avaimet saatu pt:ltä, mitä normaali kuntoiluun tai tavoitteelliseen treenaamiseen tarvitsee. Näillä opeilla on helppo jatkaa liikunnalisia harrastuksia ja tavoitteiden saavuttamisia.

Tavoitteet vaativat aina oman veronsa. Ne vaatii sitoutumista ja selkärankaa. Aina ei voi voittaa. Ei edes joka kerta. ;) Ajan käytön hallintaan pitää keskittyä, et saa ruokailut, treenit ja levon tasapainoon. Mitä kovemmat tavotteet, sitä enempi siihen joutuu panostamaan. Kumminkin, jos tavotteisiin ei tahdo päästä, niin suurin syypää löytyy peilistä. Tietyissä tapauksissa kuitenkin pitää muistaa kuunnella myös kroppaa, mitä sanottavaa sillä on. Tavoite voi hävitä kauas horisonttiin, jos kroppa pettää ja sitä ei kunnioita ja anna sen toipua kunnolla. Itellä meinas polvi pettää kunnolla, mutta oneksi viimehetkellä älysin, mitä se koittaa kertoa ja tajusin vähän rauhottaa sen rääkkäämistä. Nyt sekään ei ole enää temppuillut ja silti voi treenata kovasti tarpeen vaatiessa.

Reippain mielin kohti uusia tavotteita. :)

Suuri kiitos Miialle hienosta avusta ja tuesta jonka annoit pt:nä!

T. Viljami


Ja Viljamin maraton tavoite täyttyi syyskuussa 2014, kun hän juoksi Levimaratonin.

viljami.jpg  viljami2.jpg


Marin tarina

Nyt on aivan pakko tehdä jotain. Se päivä koitti minulle, perusterveelle ja normaalipainoiselle ihmiselle neljänkympin rajapyykin lähestyessä. Kroppa ei ollut enää entisensä enkä halunnut antaa vielä periksi painovoimalle. Tunsin, että oli viimeiset hetket asennoitua niin, että liikunta olisi osa elämää eikä vain pakkopullaa. Mutta miten? En ollut ikinä harrastanut muuta kuin hyötyliikuntaa, kouluaikojen liikuntatuntitraumat ja omat ennakkoluuloni salilla itseään peilailevista ”fitnesskissoista” estivät lähtemästä mukaan ryhmäliikuntatunneille ja kuntosalille. Ystäväpiiriini ei kuulunut aktiivikuntoilijoita joiden mukaan olisin voinut lyöttäytyä joten yhtenä vaihtoehtona oli personal trainer. Soitin Miialle enkä sitä päätöstä ole katunut hetkeäkään.

Ensimmäisellä tapaamisella kartoitettiin tavoitteet ja testattiin lähtötaso kuntotesteillä. Halusin lisää toiminnallista voimaa ja jaksamista, olinhan lihakseton rimpula joka jaksoi punnertaa peräti yhden tyttöjen punnerruksen ja jonka jalkavoimissakaan ei ollut kehumista. Olin innostunut jo aiemmin juoksusta, joten päätimme keskittyä siihen sekä kahvakuulaan. Miia teki minulle räätälöidyn kahvakuulaohjelman sekä viikottaisen  liikuntalukujärjestyksen, jota noudattamalla aloin saada juonesta kiinni. Tapaamisia oli alussa useampi ja sitten jäin harjoittelemaan itsekseni. Miia toki viestitteli usein tsemppiä ja kyseli että miten treenit sujuu. Ja sujuihan ne kun pisti sujumaan. Kun kerran olin ohjelmasta maksanut ja joku piti silmällä niin en vain voinut jättää leikkiä kesken! Jatkotapaamisille Miia oli aina keksinyt jotain uutta pääni menoksi ja nimenomaan juuri minua ajatellen. Kaipa se sitä se personal- sana juuri tarkoittaakin!

Sain pt:ltä sen, mitä halusinkin. Löysin liikkumiseen uudenlaisen ilon ja pienet mutta selvät kehityksen merkit kannustavat enempään ja pidemmälle. Voin siis suositella heillekin, joiden tavoitteena eivät ole maratonit tai fitnesskilpailut mutta jotka tahtovat kokeilla yksilöllistä ohjausta eri lajeissa.

T. Mari